Tuli ihan yllättäen hommiin vartin tauko, kun odottelen kommentteja. Kauheeta kun nykyisin on duunissakin niin kiire, ettei ehdi edes bloggaamaan. Kaikki muut paitsi asiameilit on karsittu minimiin, ei viitsi vastata, kun ei ehti keskittyä. Naamakirjassa sentään välillä voi käydä huudahtelemassa, että juu, hengissä ollaan.
Sitä piti tässä välissä tulla kertomaan, että
Talouselämä kirjoittaa tänään (oho niin näppärästi Mari-Mikaksi nimeämästään) Marimekon uudesta omistajasta ja toimitusjohtajasta seuraavaa:
"
43-vuotias Mika Ihamuotila on Helsingin yliopiston kanslerin Risto Ihamuotilan poika. Hänen äitinsä Kristiina Ihamuotila on tekstiilitaitelija. Mika Ihamuotilan setä Jaakko Ihamuotila oli Nesteen pitkäaikainen pääjohtaja. Taustalta löytyy siis sekä sivistystä, taidetta että bisnesosaamista."
No sepä kertoikin paljon miehen osaamisesta. Vanhempien ja sedän ammatit luonnollisesti pätevöittävät hommaan kuin hommaan. Näin ollen minäkin voisin ilmeisesti siirtyä opettajaksi tai juristiksi, kun tämä duuni alkaa kyllästyttää (mikä tosin tapahtui jo noin vuosi sitten).
Kerrotaan jutussa toki myöhemmin myös miehen itsensä ansiot. Hänellä on kauppatieteiden tohtorin tutkinto ja takana ura pankkibisneksessä, eli mies lienee ihan pätevä tyyppi. Tämä olisi riittänyt joillekin, mutta Talouselämä tietää kertoa myös, että Ihamuotila on selvinnyt hiljattain vaikeasta sairaudesta, mikä
"panee elämänarvot usein uusiksi. Rahanpyörittämisen rinnalla oikea teollinen toiminta voi nyt maistua miehestä hyvältä".Voi Kristus mitä surinalismia. En ala. Meen takas töihin.
Ps. Ulkona paistaa AURINKO, mikä hämmentää minua kovin. Eka kertaa koko viikolla on sellainen olo, että olen hereillä!
Pps. Mulla on uus tukka, jee!
