Kun mulla nyt ei ensimmäistä kertaa reiluun vuoteen ole maanantaiaamuna kokousta, käytän hetken eisehaitaan. Töitähän olis vaikka kuinka, ei vaan oikein irtoa tänään.
Olen viime aikoina kunnostautunut ihmisten
salakuuntelussa (kts. kommentit). Aamulla kuulin jonkun ihmisen selittävän kännykkäänsä kovin tohkeissaan kollegansa yrityksestä löytää nimikylttinsä ennen jotain tilaisuutta. Ja lopulta tuo uskalikko, hurjapää, tuo nimikyltitetyn kansan vapaustaistelija meni tilaisuuteen ilman kylttiään. Eikä paikalle lopulta edes tullut ketään isoja pomoja.
Tämä herätti muutamia ajatuksia:
a) Mitä voi ajatella siitä, että nimikyltti aiheuttaa moisia intohimoja?
b) Mitä kertoo firmasta se, että työntekijöiden ilmeisesti suurimpiin pelkoihin kuuluu "ison pomon" tapaaminen tilaisuudessa ilman nimikylttiä?
c) Henkilökohtaisesti vihaan nimikylttejä, koska ne jäävät aina keikkumaan omituisesti rintamuksen päällä ja vetävät ihmisten huomion no.. tisseihin. Sitä paitsi on kiusallista yrittää saada selvää naispuolisten nimistä, kun ei kuitenkaan kehtaisi tuijotella heitä kaula-aukon seutuville. Ihan sama kun miehille laitettaisiin nimilappu nivuksiin!
Ja katsokaas, näin sitä saatiin taas monta riviä tekstiä ihan ei-mistään aiheesta. Jännittävää. Lämmittelyn jälkeen onkin siis aika siirtyä tositoimiin. Hyvää työpäivää tai pelkkää päivää tilanteesta riippuen!
