..eikä valaita. Ulkoilma harmahtaa, minä omituisen onnellinen. Tai sanoisinko, muutaman mallasjuoman ansiosta ainakin onnellisen suurpiirteinen.
Monta päivää karkasi ihan huomaamatta. Ensin en ollut kotona ja sitten majoitin ystäviä, jotka olivat matkalla lämpöön, pirulaiset.
Huumasta toimeen, tai toiseen. Televisiokeskusteluun palatakseni, MTV3:n
versio aiheesta on vastenmielinen. Viime lauantaisen kokemuksen perusteella Huuma on pelkkää tavaran jakamista. Minä kannatan markkinataloutta, ja katson televisiostakin melkein mitä silkkoa tahansa, mutta silti. Kaiken kruunasi se ruipelo ketkale, jota tv-kamerat seurasivat synnytyshuoneeseen, jossa tuore äiti makoili vastasyntyneensä kanssa. Että onnea nyt vaan, tässä kuule tällaista ja tällaista tavaraa sponsoreiltamme kokonaisen korin verran, eikö ole upeeta, miten muuten, haluatko lähettää terveisiä? Juuri synnyttänyt ei ymmärrettävästi juuri jaksanut kommentoida, vaikka suorassa lähetyksessä olikin. Lopuksi se kuikelo vielä kyyristyi vauvan yläpuolelle kuin mikäkin satujen ilkeä haltijatarkummi lepertämään jotain yhdentekevää. Jotensakin puistattavaa. Jos ne halusivat antaa lahjan vastasyntyneen perheelle, niin oliko niiden pakko änkeä sinne huoneeseen. Olisivat antaneet vaikka jollekin hoitajalle sitten. Yhhyh.
Joskus tuntuu, että töllöstä tulee kanavasta riippumatta aina vaan samaa sontaa. Itse asiassa televisiotarjonta ei kuitenkaan tilastojen mukaan ole kokonaisuudessaan sen viihdepitoisempaa kuin aiemminkaan. Monipuolisuusindeksi, jolla kuvataan tarjonnan monipuolisuutta, on edelleen lähellä yhtä. Viihteen osuus on pysynyt ennallaan, ja vaikutelma sen lisääntymisestä johtuu suurelta osin siitä, että televisiotarjonta on kokonaisuudessaan kasvanut niin paljon. Esimerkiksi informatiivisten ohjelmien osuus on pysynyt viimeisten kymmenen vuoden ajan 40 – 50 %:ssa. Yksittäiset kanavat ovat sen sijaan profiloituneet aiempaa selvemmin toisistaan eroaviksi.
Ja jotten olisi itseni kanssa samaa mieltä, totean, ettei tv-tarjonnan monipuolisuuden mittaaminen ole sittenkään ihan näin yksinkertaista. Esimerkiksi monipuolisuusindeksi perustuu kanavien omiin määritelmiin ohjelmistaan, ja kaupallisetkin kanavat määrittelevät mielellään ohjelmiaan asiaohjelmiksi. Perustellusti voitaneen kuitenkin kysyä, ovatko esimerkiksi kaikki dokumentit asiaohjelmia (tässä nousevat esiin esimerkiksi Nelosen 4D:t vs. TV1:n esittämät dokumenttiohjelmat).
Tarjonta on joka tapauksessa edelleen varsin monipuolista. Televisio-ohjelmien sisältö sen sijaan on muuttunut paljon. Nykyisin televisiossa näytetään parhaaseen katseluaikaan paljon sellaista, jonka näyttäminen olisi ollut kymmenen vuotta täysin mahdoton ajatus. Tästä riittäisi vielä paljon sanottavaa, mutta onneksenne säästytte siltä ainakin hetkeksi. Aion nimittäin uneksia aivan lähiminuutteina jostain kivasta ja kiehtovasta. Kauniita unia minulle siis!
Ps. Kiit0kset faktoista kuuluvat
Minna Aslamalle.
