Joka vuosi yritän vakuuttaa itselleni, että talvi on ihan okei. Paskan marjat. Pimeetä pimeetä, aina vaan pimeetä ja märkää ja harmaata ja ihan hanurista koko paska.
Niin. Turha tulla mulle rallattelemaan, kuinka tässäkin on oma viehätyksensä ja ai ku on kiva polttaa kynttilöitä ja käpertyä jonnekin filtin alle. Joo, kyllä varmaan, jos ei tarviis joka aamu raahautua tonne pimeyteen, istua töissä katsellen ulos pimeyteen ja palata pimeässä takaisin. Sitten on niin kypsä ja pimeä päästään itsekin, että paljon kiinnostaa mikään kynttilöiden polttelu.
Voi hyvä luoja että vihaan tätä. Tekis mieli lyödä jotakin tai haukkua joku pystyyn. Tarvinnee jotenkin nollata ennen kotiinmenoa, ettei tuu aloitettua ihan hups vahingossa mitään kamalaa riitaa kiukuspäissään...
(Kuulen kuinka käytävällä lässytetään jotain ex-työntekijän vauvaa. Tekis mieli tehdä niille jotain todella ilkeämielistä.)
Viikonlopussa oli sentään vähän valoa, kun oltiin pohjoisessa ja siellä oli lunta. Kävin rinteessäkin eikä sukset menny ristiin kuin kerran. Kaaduin lumeen naamalleni, mutta se vaan nauratti. Oli kivaa.
