keskiviikkona, kesäkuuta 07, 2006

Elämäni eläimet

Mulla on kuulemma ainakin kultakalan muisti, kaniinin keskittymiskyky ja bambi eyes. Alkaa olla eläintarha kasassa.

Toinen asia: hän kyseli, mitä opimme kotona. Mulle tuli mieleen, että isi opetti kuorimaan tuoreen risun ja laittamaan sen hetkeksi muurahaispesään. Kun sen otti sieltä ja nuolaisi - tietysti oli suositeltavaa ravistaa murkelot pöpelikköön ennen lipaisua - maistui tikku hyvältä ja happamalta.

Vietin siis lapsuuteni kesät imeskelemällä tikusta muurahaisten pissaa.

4 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

älä huoli, hanna, tein samaa - ehkä siksi ollaankin tasavertaisia älymme osalta ; )
-Spennis

07 kesäkuuta, 2006 14:32  
Blogger Hanna said...

oumaigaad! :) ja luojan kiitos, luulin jo olevani ainoa...

07 kesäkuuta, 2006 14:47  
Anonymous Anonyymi said...

Kyllähän minäkin, kuten kaikki muutkin kulmakunnan muksut, pienenä nuoleskelin muurahaishappoa (sillä nimellä sitä meillä sofistikoituneesti kutsuttiin) tikusta.

07 kesäkuuta, 2006 16:37  
Blogger Unknown said...

Niin määkin! Sen lisäksi maistelin innolla erilaisten kasvien juuria, koska iska joskus kertoi jonkun (en vieläkään tiedä minkä) kasvin juuren maistuvan lakritsille. Pääosin (=aina) meni harhaan, mutta sitkeästi yritin, kun karkkipäivä oli vain kerran viikossa.
Että ruokavaliosta se lapsen kasvatus lähtee.

13 kesäkuuta, 2006 23:37  

Lähetä kommentti

<< Home

Free Hit Counters
Site Counters