Idan alla lainaama mielenilmaus innoitti googlaamaan perjantain ratoksi, ja voin täten paljastaa, että tilastojen mukaan suomenruotsalaisten ja muiden suomalaisten elinkeinorakenteessa ei itse asiassa ole juurikaan eroa. Ruotsinkielisistä jonkin verran suurempi osuus saa toimeentulonsa maataloudesta. Tilastollisesti kaikkein ruotsinkielisin ammatti on kalastaja! [Finlandsvenskarna 2002 - En statistisk rapport]. No, myönnettäköön, että myös esim. juristeissa (heh) ja lääkäreissä on on väestösuhdetta (5%) suurempi osuus ruotsinkielisiä.
Yksi syy tähän on, että ruotsinkielisiin korkeakouluihin on helpompi päästä kuin suomenkielisiin. Useimmissa ruotsinkielisissä oppilaitoksissa nimittäin on hakijamäärään nähden paljon enemmän paikkoja kuin suomenkielisissä. En tiedä, onko käytäntö yleinen, mutta ainakin valtsikassa homma toimii (tai toimi, en tiedä nykytilannetta) niin, että jos ruotsinkielinen teki opintoja suomenkielisellä puolella, hänellä oli oikeus tehdä ne ruotsiksi, mutta Såssåkåmiin eksyvän suomenkielisen piti tehdä kaikki ruotsiksi. En oikein ikinä ymmärtänyt, miksi.
Ja totta kai kielitaidosta on hyötyä kaksikielistä virkaa hakiessa. Itse asiassa erityisen epäreilussa asemassa ovat sekä täysin ruotsinkielisiltä alueilta tulevat ruotsinkieliset että täysin suomenkielisiltä alueilta olevat suomenkieliset. Joten pitäis varmaan perustaa deittipalvelu itäsuomalaisille ja ruotsinkielisille pohjanmaalaisille? Jälkipolvi laskettelisi sekä savoa että närpesiskaa kuin vettä vaan.
Voi lapsiparkoja.
