Olen sopinut juhlallisesti meneväni "hoitamaan muodollisuudet" eli kirjoittamaan työsopimuksen ja neuvottelemaan eduista uuden firman (joka tosin on tässä tapauksessa hieman väärä ilmaisu, kyse ei nimittäin puritaanisessa mielessä ole liikeyrityksestä) herra Toimitusjohtajan ja herra Talouspäällikön kanssa keskiviikkoaamuna klo 9.30. Tähän asti koko prosessi on sujunut lähinnä siten, että olen fiilistellyt kivempaa titteliä, parempaa palkaa, isompaa, ikiomaa työhuonetta, keskeistä sijaintia, mielenkiintoiselta kuulostavaa työkuvaa jne. jne. mutta tänään tuli mieleeni, että ne mitä ilmeisimmin olettaa mun myös tekevän jotain palkkani eteen. Iski kriisi. Ne suhtautuu siellä muhun kuin Aikuiseen ihmiseen. Lähin esimieheni on se herra Toimitusjohtaja, joka kyselee mun Visioita ja Tavoitteita ja Mielipiteitä.
Tililleni alkaa tupsahdella sovittu palkkasumma joka kuukausi. Samalla tavalla kuin Aikuisilla. Olen sidottu töihini maanantaista perjantaihin, enkä voi ottaa viikkoa vapaata, jos siltä tuntuu. Minulla on Titteli. Minulla on perkele vieköön jopa kaksi Alaista. Minua Koulutetaan. Minut merkitään Vuosikertomukseen.
Apua apua apua. Entäs jos mä olenkin ihan Paska?
Onneksi kyseessä on vain äitiysloman sijaisuus, muutenhan alkaisin olla kelvollinen asuntolainan saaja.
