......nyt on tiistai, 2.8. ja kello on 10.38. Rouva toimitusjohtaja lähti äsken asioille.
Olen nyt ollut loman jälkeen töissä noin 9,5 tuntia. Eilen kirjoitin yhden tiedotteen uusiksi (Kollegalle: Juu, juuri sen, joka rva TJ:n piti hoitaa), laitoin toisen tiedotteen maailmalle, tein asiakas X:lle kuukausittaista raportointia tehdyistä toimenpiteistä, tuloksista ja lähiajan suunnitelmista, palaveerasin rva TJ:n kanssa kuluvan viikon asioista, kävin läpi loman aikana tulleet sähköpostini, organisoin tulevan viikon tapahtumat, hoidin joitakin juoksevia asioita, muistutin rva TJ:tä sen seitsemästä miljoonasta asiasta ja keskustelin lisäksi viimeksi mainitun kanssa noin tunnin verran sen remontista. Tunnelma on ollut ihan rauhaisa.
Tänään olen viimeistellyt asiakas X:n raportin, tilannut lähetin, hoitanut yhdeltä pohjoismaiselta yhteistyökumppanilta tullutta pyyntöä, etsinyt rva TJ:lle tietoa ulkomaisten artikkelien käyttämisestä, koska se ei ilmeisesti osaa käyttää Googlea ja keittänyt kahvia, joka ei sekään muuten keity itsestään toisin kuin jotkut näyttävät kuvittelevan. Kaksikymmentä minuuttia sitten se kysyi, enkö vieläkään ole saanut tehtyä asiakas Y:n kk-raportteja, kun se yksi helvetin Tärkeän ihmisen haastattelu pitää saada valmiiksi tällä viikolla. Vittu anteeks mitä? Missäköhän välissä se kuvittelee mun käyneen läpi heinäkuun aikana tulleet lehdistöleikkeet (joita on siis aika stnan paljon) , naputelleen ne rekkariin ja vääntäneen tiedoista vaaditut Excelit? Viime yönä? Eilen? Tänä aamuna? Jossain vitun kolmannessa ulottuvuudessa?
Rakas päiväkirja, joskus ymmärrän täysin, miksi rokkitähdet hajottavat humehissansa hotellihuoneita. Niillä on varmasti samanlainen pomo.
Olipa ihanaa palata lomalta.
