Ulkona tulee rakeita, taas. Oi ihana toukokuu! (Se oli kiva sarja, muuten).
Blogger tai tietokoneeni oli suosiollinen, ja päästi mut sisään tänne, mutta en tiedä, onko mulla nyt oikeastaan asiaa. Vappu meni, aattona kokkasin illallista 18 vieraalle, laulettiin muutamat snapsiviisut ja sitä rataa. Meni aika nappiin. Vappupäivänä oltiin kaksin piknikillä olohuoneen matolla, samppista laseissa ja jenga-peliä pelaten. Mies ei tajunnut, että me ei pelata toisiamme vastaan, vaan yritetään yhdessä rakentaa mahdollisimman korkea torni. Me voitettiin lopulta 3-0. Vappulounastettiin Espoossa, ja taas akvaviitti virtasi ja helan gårit ja sibbobornat raikasivat. Mun pää on vuosien saatossa kasvanut, kun vappupipo kiristää nykyisin otsaan punaisen raidan. Se on varmaan tää karttunut viisaus.
Viikonloppuna tahdon raikasta meri-ilmaa, risun raahausta, kevyttä ruokaa ja unta. Jonkinlainen terveyskuuri tekis hyvää.
Yhtenä päivänä ahdisti paljon se, että meidän laitoksella tehdään jonkunlaista sukupuolineutraalius-tutkimusta. Tyyliin löytyykö naistutkimuksen näkökulmia käyttävälle graduohjausta ja miten käytetty kirjallisuus, onko se vain isojen, pahojen miesten. Daa-a! Meidän laitoksen pihassahan palaa henkinen rintaliivikasa harva se päivä! Laittaisivat nuokin rahat esim. kunnolliseen opetukseen, graduohjaukseen ja sisältöjen päivittämiseen ulkomaailman tilannetta vastaaviksi (ei, verkko ei ole enää mikään uusi juttu), niin kaikki olisivat iloisempia. Tai ainakin mä.
