Keväästä ei voi kirjoittaa kuulostamatta kliseiseltä. Kovin monta sinänsä käyttökelpoista sanaparia on kärsinyt jo aikaa sitten inflaation lempeinä tai raikkaina puhaltavista kevättuulista, kirkkaasta auringonpaisteesta, lintujen laulusta ja muista latteuksista hullaantuneiden ihmislasten käytössä. Mutta kevät on silti ihana. Nyt jos iskee takatalvi, niin saattaa napsahtaa hermo.
Olen ollut aktiivinen: maksanut miljoona laskua (mm. kuutisensataa euroa Kelalle, lämmin kiitos opiskelujeni "tukemisesta"), läpikäynyt ja järjestänyt graduaineiston (valmistui jo eilen - läpikäynti, ei gradu), ehdottanut pomolle, että josko tekisin puolta työviikkoa syyskuusta vuoden loppuun ja tekisin opinnot loppuun (hyvältä näyttää!), ostanut miehelle Stockan kanta-asiakasalesta kravatin (hyvältä näyttää sekin!) ja jossain välissä edistänyt työasioitakin ihan kohtuullisesti. Hyvä minä! Nyt pitää vielä ratkaista Ongelma: mitä kivaa hankkisin itselleni palkkioksi. Kengät ehkä tai korun vai sittenkin pieniä, söpöjä purkkeja? Livets stora frågor...
