Vihdoin ja taas se on. (Yäk aivastin just näppikselle. Jouduin pyyhkimishommiin. Terveydeksi minulle.)
Jo kaksi jakkupukupäivää tällä viikolla. Enää en säikähdä joka kerta nähdessäni itseni jostain kiiltävästä pinnasta. Sitä olen tässä miettinyt, että kun ihmiset osaavat lentää kuuhun ja keksivät jos sun vaikka mitä kummallisuuksia, niin miten voi olla niin vaikeeta keksiä a. sukkahousuja, jotka eivät hajoa ja b. korkkareita, joilla on mukava kävellä?
Nyt täytyykin tästä, ensin oluelle, sitten siivoamaan, sitten jotain ehkä vielä, sitten huomenna lisää siivousta, sitten ehkä Emäsaloon landevierailulle, saas nähdä nyt.
Tuli hajanainen merkintä, kun ajatus keskeytyi useaan kertaan puhelimen ja kielenvaihdon ja mesen ja kaiken maailman takia. Valitan ja samaan syssyyn hyvää viikonloppua toivotan.
