Idan otsikko herätti monenlaisia ennakko-odotuksia viikonloppuraporttia kohtaan, mutta se olikin sitten englantia. Tuli mieleen eräs mesekeskustelu kauan sitten, jossa puhuttiin sekaisin ruotsia ja englantia. Lause tyyppiä "Jag är slut" aiheutti hämmennystä.
Mutta tärkeämpiin.
Juhlimme, joskin hillitysti, näin taruolennon olevan olemassa, piirsimme seiniin. Sankari oli upea ja säkenöivä ja übercool Pulp Fictionin tyyliin. Kiitos sinne!
Viikonlopun iloisin uutinen on se, että ystäväni S. ja hänen teinikaverinsa voivat huokaista helpotuksesta: se Esson söpö myyjäpoika, jota kävitte 90-luvun alussa kyttäämässä, on minulla hyvässä tallessa. Paljastui siis aivan todella, että elämäni valo(pää) on lukiovuosinaan ollut ystäväni ja muutamien muiden teinityttöjen idoli, söpö Esson poika, jota piti käydä katsomassa joka ilta. Haa! Nauran sille aina vaan. Se on suloista.
Minä ja mun kaverit käytiin katsomassa City-käytävän korumyyjää, joka tiedettiin siis jopa kuopiolaisissa teinityttöpiireissä. Aika pelottavaa.